Fanny Churberg, Karl Anders Ekman, Severin Falkman, Ellen Favorin, Alina Forsman, Hanna Frosterus-Segerstråle, Alexandra Frosterus-Såltin, Emma Gylden-von Schantz, Werner Holmberg, Karl Emanuel Jansson, Arvid Liljelund, Berndt Lindholm, Erik Johan Löfgren, Hjalmar Munsterhjelm, Victorine Nordenswan, Augusta Soldan, Victoria Åberg
Severin Gabriel Falkman (25. huhtikuuta 1831 Tukholma – 9. heinäkuuta 1889 Helsinki[1]) oli ruotsalaissyntyinen, Suomessa työskennellyt taidemaalari. Hän on tehnyt Helsingin yliopiston kirjastoon eri tieteenaloja symbolisoivat maalaukset, joissa hän käytti vain harmaan ja ruskean sävyjä[2]. Hän oli karelianismin ennakoija[3] ja teki matkan Itä-Suomeen, jossa kuvasi kansaa ja kansatieteellisiä esineitä ja laati niistä kirjan I Östra Finland (1885, Itä-Suomessa).
Falkmanin vanhemmat olivat helsinkiläinen kauppias Hans Johan Falkman (k. 1855) ja Sofia Holmberg. Hänen sisarensa oli oopperalaulaja Hanna Sofia Falkman, joka avioitui 1855 Alexander Wilhelm Brummerin (1826–1908) kanssa. He olivat syntyneet Ruotsissa ja muuttaneet vanhempiensa kanssa Suomeen 1840-luvulla. Falkman kävi Helsingin yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1850.[1]
Falkman oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisiä oppilaita vuonna 1848. Hän harjoitti taideopintoja Pariisissa 1857–1861 ja teki taideopintomatkan Pariisiin, Roomaan ja Müncheniin 1863–1870. Ennen lopullista Suomeen asettumistaan 1870 hän työskenteli seitsemän vuotta Roomassa 1864–1870.[1] Hänen merkittävin maalauksensa on Kaarle Knuutinpojan lähtö Viipurin linnasta Tukholman kuninkaanvaaliin 1448 (1880–1886, Ateneum).[2]