Severus Alexander | |
---|---|
Severus Alexanderin rintakuva Louvressa. | |
Rooman keisari | |
Valtakausi | 11. tai 13. maaliskuuta 222 – helmi-maaliskuu 235 |
Edeltäjä | Elagabalus |
Seuraaja | Maximinus Thrax |
Syntynyt |
1. lokakuuta 208 Arca Caesarea (nykyinen Arqa), Syria Phoenice Emesa tai Rooma |
Kuollut |
helmi-maaliskuu 235 Moguntiacum (nykyinen Mainz) |
Puoliso | Sallustia Orbiana |
Suku | Severa |
Isä | Gessius Marcianus |
Äiti | Julia Mamaea |
Marcus Aurelius Severus Alexander (1. lokakuuta 208 – helmi- tai maaliskuu 235), syntyjään Marcus Julius Gessius Bassianus Alexianus, oli Rooman keisari vuosina 222–235. Hän oli syntynyt Palestiinassa. Hänen äitinsä Julia Mamaea oli Elagabaluksen täti. Elagabaluksen murhan jälkeen hänet nostettiin keisariksi, mutta hänen äitinsä jatkoi hallitsemista kulisseissa. Hän oli keisariksi noustessaan vain 13-vuotias, eli Rooman historian nuorin hallitsija.
Severus Alexander pyrki politiikassaan uudistuksiin mutta hänen hallituskautensa koki suuria sisäisiä ja ulkoisia ongelmia. Valtakunta olisi tarvinnut vahvan johtajan mutta nuori Alexander oli hallitsemisessa avuton ja epäröivä. Hän oli äitinsä Julia Mamaean vallan alla, mutta myös tältä puuttui päättäväisyyttä ja kyvykkyyttä.[1] Alexanderin valtakausi meni kohtuullisesti, kunnes hän lähti itään sotaretkelle persialaisia vastaan. Sota päättyi ratkaisemattomana molempien puolten kärsiessä suuria tappioita. Seuraavaksi hän lähti sotaretkelle Germaniaan, missä hänet murhattiin sotajoukkojen kapinassa. Sotilaat nostivat keskuudestaan keisariksi Maximinus Thraxin. Severus Alexander oli viimeinen Severusten hallitsijasuvun keisari.