Silli | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Sillikalat Clupeiformes |
Alalahko: | Clupeoidei |
Heimo: | Sillit Clupeidae |
Suku: | Clupea |
Laji: | harengus |
Kaksiosainen nimi | |
Clupea harengus |
|
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Silli (Clupea harengus) on Pohjois-Atlantissa elävä parvikala. Itämeren itä- ja pohjoisosissa elävää silliä kutsutaan silakaksi, ja sitä on pidetty erillisenä alalajina (Clupea harengus membras) erotukseksi silliksi yleensä kutsutusta varsinaisesta atlantinsillistä (Clupea harengus harengus), joka on silakkaa suurempi ja rasvaisempi.
Silli elää Atlantissa suurina parvina. Parvessa voi olla jopa neljä miljardia yksilöä.[3] Silli voi kasvaa 45 cm pitkäksi ja painaa suurimmillaan kilon.[4]
Silli on taloudellisesti tärkeä ruokakala. Sen tilastoitu vuotuinen saalis 2010-luvulla on noin kaksi miljoonaa tonnia. Islanti, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti) ovat perinteisiä sillinkalastusmaita. Yhdysvalloissa Uuden Englannin rannikolla kalastetaan myös paljon silliä. Silli on arvostettu saaliskala ja sen pyynti tapahtuu pääsääntöisesti troolilla eli laahusnuotalla ja parvet etsitään kaikuluotaimella.