Sukkulamadot | |
---|---|
Wuchereria bancrofti |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: |
Sukkulamadot Nematoda Rudolphi, 1808[1] |
Luokat ja alaluokat[2] | |
Katso myös | |
Sukkulamadot (Nematoda) on eläinkunnan pääjakso. Molemmista päistä suipoilla lajeilla on valeruumiinontelo. Jaokkeisuutta ei ole, mutta ihoa peittävässä sitkeässä kutikulassa voi näkyä renkaisuutta. Verenkierto- ja hengityselimistöä ei ole. Ruokatorvea ympäröi hermostorengas, josta lähtee yleensä kuusi hermorunkoa.
Lisääntymiselimistö on hyvin kehittynyt, useimmat lajit ovat yksineuvoisia. Arviot lajien lukumäärästä vaihtelevat hyvin paljon, mutta lajeja on ainakin kymmeniä tuhansia. Monet mikroskooppiset sukkulamadot elävät maassa, karikkeessa ja sammalikossa, missä niitä voi olla useita miljoonia yksilöitä neliömetrillä. Useat ovat vakavia kasvien ja eläinten loisia.[3]
Sukkulamadot ovat erikoistuneet erilaisiin ravintolähteisiin. Bakteereja syöviä sukkulamatosukuja ovat esimerkiksi Acrobeloides, Plectus, Prismatolaimus ja Wilsonema. Siemensyöjäsukuja ovat esimerkiksi Aphelenchoides ja Filenchus. Juuria syöviä sukkulamatosukuja ovat esimerkiksi Criconema ja Tylenchus. Petona toimiva suku on esimerkiksi Suomessakin tavattava Mononchus. Kaikkiruokainen eli omnivori on Dorylaimus-sukkulamatosuku.[4]