Suomen Muurarien Liitto | |
---|---|
Perustettu | 1904 |
Lakkautettu | 1971 |
Perustaja | muurareiden ammattiosastot |
Tyyppi | ammattiliitto |
Toimiala | muurausalan työntekijöiden edunvalvonta |
Toiminta-alue | Suomi |
Kattojärjestö | SAJ / SAK / SAK |
Jäsenlehti | Peruskivi |
Suomen Muurarien Liitto (SML) oli vuosina 1904–1971 toiminut ammattiliitto. Liitto kuului Suomen Ammattijärjestöön 1909–1930, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoon 1935–1969 ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön 1969–1971. Liitto julkaisi lehteä Peruskivi (1909–1930).
Ammattikuntaisesti järjestäytynyt SML teki usein yhteistyötä samoilla työpaikoilla vaikuttaneen teollisuusliittopohjaisen Suomen Rakennustyöläisten Liiton kanssa. 1940-luvulta alkaen sopimusneuvottelut ja työtaistelut koordinoitiin. Liitoilla oli yhteisiä järjestöjä, tapahtumia ja kursseja. Rakentaja oli myös SML:n lehti.[1] Alan työntekijöiden yhdistymisestä keskusteltiin 1910-luvulta alkaen[2] ja vuonna 1971 SML viimein yhdistyi rakennusliittoon. Vuonna 1970 liittoon kuului 5 206 jäsentä, joista 99,9 prosenttia oli miehiä.[3]
Liitto kuului alan kansainväliseen kattojärjestöön vuodesta 1909 alkaen. Vuonna 1950 SML siirtyi UBTI:stä[4] Maailman ammattiyhdistysten liiton alaisuudessa toimineeseen Kansainväliseen rakennus-, rakennusaine- ja puuteollisuustyöväen liittoon (UITBB). Vuosina 1929–1959 SML kuului myös Muurarien skandinaaviseen rahastoon, jonka muut jäsenet kuuluivat 1950-luvulla UITBB:n kanssa kilpailleeseen VAKL:n IBTU:hun.[5]
SML:n vastapuolia työmarkkinaneuvotteluissa olivat Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusaineteollisuuden Työnantajaliitto.[6]
Suomen Muurarien Työttömyyskassa toimi heinäkuusta 1957 alkaen.[7]