Suomen kielenhuolto eli suomen kielen institutionaalinen huolto – kielenkäytön tarkoituksellinen ohjailu suosituksia esittämällä – alkoi Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Helsingin yliopistossa 1800-luvulla. Kielenohjailu ja -huolto oli tullut tarpeelliseksi, kun suomen kielen asemaa vahvistettiin lainsäädännöllä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuodesta 1858 alkaen (kieliasetus) ja suomenkielinen opetus alkoi kansakouluissa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan perustettiin vuonna 1868 Kielitieteellinen Osakunta tutkimaan itämerensuomalaisia kieliä, mutta sen toiminta kuihtui jo 1870-luvulla. Helsingin yliopistoon perustettiin Kotikielen Seura vuonna 1876 August Ahlqvistin aloitteesta tutkimaan ja edistämään suomen kielen käyttöä. Seura perusti Virittäjä-aikakauskirjan, jolla oli tärkeä sija kirjakielen ohjailussa; tästä tehtävästä se luopui vähitellen 1990-luvun alussa, kun Kielikellosta tuli kielenhuollon pää-äänenkannattaja.