 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Suomen talous kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ei kerro mitään julkisista palveluista, jotka ovat myös suomalaista palvelutuotantoa |
Suomen palvelutuotanto on alkutuotannon ja teollisuuden ohella yksi tuotannonaloista, joihin Suomen talous usein jaetaan.
Kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteen arvosta on palveluja. Yksityiset palvelut kattavat niistä lähes kolme neljäsosaa. Yksityisistä palvelualoista ovat tuotannon määrällä mitattuina merkittävimpiä kauppaa, liikennettä ja liike-elämää palvelevat toimialat.[1]
Vuonna 2008 yksityisten palvelujen arvo oli 75,8 miljardia euroa, ja sen rakenne jakaantui seuraavasti:[2]
- kauppa 16,2 mrd.
- liike-elämän palvelut 14,7 mrd.
- kiinteistöpalvelut 14,3 mrd.
- kuljetus ja tietoliikenne 12,6 mrd.
- rahoitus ja vakuutus 4,5 mrd.
- hotellit ja ravintolat 2,6 mrd.
- terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 2 mrd. (vain yritysten osuus)
- koulutus 0,3 mrd. (vain yritysten osuus)
- yritysten osuus muista yhteiskunnan palveluista 2,7 mrd.
Palveluyrityksen voi usein perustaa pienemmällä pääomalla kuin teollisuusyrityksen. Palvelualoilla perustetaankin paljon uusia yrityksiä. Osa palvelualoista työllistää paljon työntekijöitä, kuten esimerkiksi kauppa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuljetus ja kiinteistöalat vaativat sen sijaan paljon pääomia. Tietojenkäsittely ja tietoliikenne ovat toisaalta luonteeltaan tietointensiivisiä korkean teknologian aloja.[3]
Digitalisaatio aiheuttaa palvelusektorilla rakennemuutosta kun työpaikkoja katoaa joiltakin aloilta ja syntyy toisille aloille.[4]
Osalla palvelunaloista tuottavuuden on raportoitu kasvaneen 2000-luvulla. Osa kasvusta johtuu siitä, että työ on siirtynyt asiakkaalle, joka hakee itse tavarat hyllystä ja maksaa laskut omalla tietokoneellaan. Toisaalta julkisten palveluiden tuottavuus on heikentynyt. Työvoimavaltaisten palvelualojen tuottavuutta on vaikea parantaa.[3]
- ↑ Palvelujen rakenne Tietoa Suomen taloudesta. Elinkeinoelämän Keskusliitto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.3.2016.
- ↑ Yksityiset palvelut 2008 EK. Arkistoitu 26.4.2016. Viitattu 5.3.2016.
- ↑ a b Taustatietoa Suomen palvelusektorista 2011. PALTA. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Raportti: Digitalisaatio muuttaa palvelusektoria voimakkaasti 2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Arkistoitu 28.3.2016. Viitattu 18.3.2016.