Suomi-marssi (saks. Marsch aus Petersburg, "Marssi Pietarista") on suomalainen sotilasmarssi. Sen sävelsi Suomen kaartin soittokunnan vääpeli Erik Wilhelm Eriksson vuonna 1837. Kaartin pataljoona käyttää sitä edelleen paraatimarssinaan. Kappaleen alkuperäistä versiota ei ole toistaiseksi löydetty, ja se tunnetaan vain sovituksina.[1]
Kun marssia vuonna 1837 soitettiin Suomen kaartin ollessa Venäjän keisarillisen kaartin yhteisissä sotaharjoituksissa Krasnoje Selossa Pietarin lähellä, se sai paraatissa niin suuren suosion, että keisari Nikolai I päätti lahjoittaa sen langolleen Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III:lle. Marssi liitettiin vielä samana vuonna Preussin armeijan viralliseen marssiluetteloon nimellä Marsch 1837 aus Petersburg ("Marssi 1837 Pietarista"). Kun tieto marssin alkuperästä myöhemmin hämärtyi Suomessa, sitä alettiin tämän vuoksi luulla alkuperältään saksalaiseksi tai venäläiseksi. Kappale tunnettiin Suomessa myös nimillä Kaartin paraatimarssi ja Erikssonin marssi. Itsenäisyyden aikana kaartin soittokunnan kapellimestari Lenni Linnala onnistui todistamaan marssin kotimaisen alkuperän, ja siitä alettiin tämän jälkeen käyttämään nimitystä Suomi-marssi. Se on nykyään Suomen armeijan pitkäikäisin paraatimarssi.[1]
Suomi-marssin alkuperästä on esitetty muitakin tulkintoja. Vaihtoehtoisten tulkintojen mukaan se on voitu muokata marssiksi Saksassa sävelletystä galopista. Toisen tulkinnan mukaan melodia oli tunnettu jo 1700-luvulla.
Kappale kuuluu edelleen myös Saksan Bundeswehrin kunniamarssiluetteloon nimellä Marsch aus Petersburg.
Marssia ei tule sekoittaa Herms Nielin säveltämään Suomi marssii -lauluun (saks. Matrosenlied, alkusanat "Wir fahren gegen Engelland").[2]
- ↑ a b Jukka Vuolio: Soi raikuen torvet ja rummut: Suomen sotilasmusiikin perinteitä sanoin, kuvin ja sävelin. Helsinki: Kaartin Jääkärirykmentin kilta, 2006. ISBN 952-92-1116-3 (sidottu). Sivu 82
- ↑ Viola – Suomen kansallisdiskografia [1][vanhentunut linkki] > laulun nimi (tarkistettu 21.5.2017)