 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto |
|---|
 |
Synodaalikokous Suomen evankelis-luterilaisen kirkon säädettyyn järjestysmuotoon kuuluu kirkkolain nojalla annettu kirkkojärjestys (KJ). Sen mukaan Piispa, arkkihiippakunnassa arkkipiispa, kutsuu hiippakuntansa papit ja lehtorit vähintään joka kuudes vuosi synodaalikokoukseen, jonka tehtävänä on käsitellä teologisia kysymyksiä sekä seurakuntien hoitoa ja muuta kirkon toimintaa ja hallintoa koskevia asioita.[1] Tampereen hiippakunnassa synodaalikokoukseen osallistuvat myös diakonit.[2] Osallistujamäärän vuoksi Tampereella on jaettu kokous. Virassa olevat pääsevät varsinaiseen kokoukseen.[3]
Hiippakuntapäivä Pappeja ja lehtoreita koskevan synodaalikokouksen rinnalla mainitaan laajempaa joukkoa koskeva hiippakuntapäivä. Piispa, arkkihiippakunnassa arkkipiispa tai piispa, kutsuu tarvittaessa koolle seurakuntien luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja työntekijöitä sekä yhdistysten, säätiöiden ja laitosten edustajia hiippakuntapäivään, jossa käsitellään kirkon ja hiippakunnan kannalta ajankohtaisia asioita.[1]
Sana synodaalikokous tulee kreikan kielen sanasta syn odos, joka tarkoittaa "yhteistä tietä", neuvottelua ja kokousta. Kristinuskossa synodilla on perinteisesti tarkoitettu paikallista tai koko kirkon kattavaa piispojen kokousta eli kirkolliskokousta. Pappien kokoukset ovat alkaneet Suomessa viimeistään vuoden 1686 kirkkolaissa, ja ne saivat myöhemmin nimen synodaalikokous.
- ↑ a b Kirkkojärjestys, V Osa, Hiippakuntahallinto, 18 Piispa, 9 §.
- ↑ Tampereen hiippakunnan synodaalikokous www.synodaalikokous.fi. Arkistoitu 23.9.2016. Viitattu 27.11.2015.
- ↑ Mielipide: Eläkepapitkin kuuluvat synodaalikokoukseen. Kotimaa 9.9.2022.