Tanniinit

Tanniinit eli parkkihapot ovat kasveissa esiintyviä oligo- tai polymeerisia fenoliyhdisteitä, jotka sitovat ja saostavat proteiineja. Tanniinien eräänä tehtävänä on suojata kasvia ulkoisilta uhkatekijöiltä.^[1]

Ruoan sisältämät tanniinit ovat ravinteiden imeytymistä heikentäviä antiravintoaineita^[2], koska ne kelatoivat metalleita kuten kuparia, rautaa ja sinkkiä^[3].

Tanniinit luetaan flavonoideihin^[2].

Tanniinit jaetaan rakenteensa perusteella esimerkiksi flavonoidiyksiköistä koostuviin proantosyanidiineihin eli kondensoituneisiin tanniineihin ja gallushaposta muodostuneisiin hydrolysoituviin tanniineihin.^lähde?

Tanniineilla on voimakas värjäävä vaikutus, joka tulee esiin niiden käytössä nahkaa parkitessa. Aineen nimi tuleekin keskiaikaisesta latinasta, jossa parkitsemista merkitsevä tannāre johdettiin tammen kaarnaa tarkoittavasta sanasta tannum joka puolestaan liittyi muinaisgermaanien tammea tarkoittavaan sanaan.^[4] Suomen kielessä tanniineista käytetään myös nimitystä parkkihappo.^[5]

Tanniineja esiintyy monissa kasveissa, ja kasvin eri osissa niillä on erilainen funktio. Siemenissä ja juurissa ne tappavat bakteereja ja rungossa osallistuvat myös kasvunsäätelyyn. Lehdille ne antavat kitkerän maun, joka suojaa kasvinsyöjäeläimiltä. Silmuja ne suojaavat jäätymiseltä.^[1] Tanniineja esiintyy muun muassa puissa (esimerkiksi tammi, koivu, eukalyptus, mänty, paju), useissa heinäkasveissa, apiloissa sekä monissa ihmisen ravinnoksi kelpaavissa kasveissa (esimerkiksi metsämarjat, greippi, granaattiomena).^lähde?

1. ↑ ^{a b} Tannins: fascinating but sometimes dangerous molecules Cornell University. Viitattu 5.8.2013. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b} GR Beecher: Overview of dietary flavonoids: nomenclature, occurrence and intake. The Journal of Nutrition, 2003, 133. vsk, nro 10, s. 3248S–3254S. PubMed:14519822 doi:10.1093/jn/133.10.3248S ISSN 0022-3166 Artikkelin verkkoversio.
3. ↑ M Karamać: Chelation of Cu(II), Zn(II), and Fe(II) by Tannin Constituents of Selected Edible Nuts. International Journal of Molecular Sciences, 2009, 10. vsk, nro 12, s. 5485–5497. PubMed:20054482 doi:10.3390/ijms10125485 ISSN 1422-0067 Artikkelin verkkoversio.
4. ↑ Indian Leather & Tanning Industry profile 2010 (PDF) Italian Trade Commission. Arkistoitu 12.12.2013. Viitattu 5.8.2013. (englanniksi)
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä viini ei löytynyt