Back Tarbosaurus AF تربوصور Arabic Tarbosaure Catalan Tarbosaurus CEB Tarbosaurus Czech Tarbosaurus Danish Tarbosaurus German Tarbosaurus English Tarbosaŭro EO Tarbosaurus EU
| Tarbosaurus bataar | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Ylälahko: | Hirmuliskot Dinosauria |
| Lahko: | Liskonlantioiset Saurischia |
| Alalahko: | Theropoda |
| Heimo: | Tyrannosauridae |
| Suku: | Tarbosaurus |
| Laji: | bataar |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tarbosaurus bataar |
|
| Katso myös | |
Tarbosaurus (”hirvittävä lisko”) oli Tyrannosauridaen heimoon kuuluva teropodisuku, joka kukoisti Aasiassa 70–65 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä liitukaudella. Sen fossiileja on löydetty Mongoliasta ja hajanaisempia löytöjä on tehty myös Kiinassa. Vaikka monia Tarbosaurus-lajeja onkin nimetty, nykypaleontologit pitävät vain yhden, Tarbosaurus bataarin, olemassaoloa todistettuna. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että T. bataar on vain Tyrannosaurus-suvun aasialainen edustaja, ja mikäli väite pitää paikkansa, koko Tarbosaurus-sukuun voidaan suhtautua vain synonyymina Tyrannosaurukselle.
Tarbosaurusta ja Tyrannosaurusta pidetään toistensa lähisukulaisina. Eräiden tutkijoiden mukaan Alioramus, joka niin ikään asutti aikoinaan Mongoliaa, on Tarbosauruksen läheisin sukulainen. Kuten useimmat tunnetuista Tyrannosauridaeista, myös Tarbosaurus oli isokokoinen, kahdella jalalla liikkuva petoeläin, joka painoi yli tonnin ja jolla oli kymmeniä suuria ja teräviä hampaita. Sen alaleuan rakenne oli ainutlaatuinen poikkeavan lukitusmekanisminsa vuoksi, ja sillä oli pienemmät eturaajat kuin millään toisella tyrannosauridilla ruumiinkokoon suhteutettuna.
Tarbosaurus eli kosteilla, joenuomien jakamilla tulvatasangoilla. Tässä ympäristössä se oli ravintoketjun huipulla ja metsästi todennäköisesti muita suuria dinosauruksia, kuten Saurolophuksia tai Nemegtosauruksia. Tarbosauruksen fossiileja on löydetty paljon, ja näytteiden joukossa on muun muassa täydellisiä pääkalloja ja luurankoja. Materiaalin runsaus on mahdollistanut fylogenisia sekä kallon toimintaa ja aivojen rakennetta koskevia tutkimuksia.