Tiikerihait | |
---|---|
Valkoevähai (Triaenodon obesus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
Lahko: | Luomihaikalat Carcharhiniformes |
Heimo: |
Tiikerihait Carcharhinidae Jordan & Evermann, 1896 |
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Tiikerihait, aikaisemmalta nimeltään ihmishait[2] (Carcharhinidae) on luomihaikalojen lahkoon kuuluva heimo. Se on yksi suurimmista haiheimoista,[3] ja sisältää 59 lajia.[4]
Suurin tiikerihailaji on tiikerihai, joka kasvaa jopa 7,5-metriseksi; pienin laji on Rhizoprionodon taylori, joka kasvaa noin 70 senttimetriä pitkäksi.[5] Tiikerihait ovat ulkomuodoltaan tyypillisiä haita.[3] Kaikilla lajeilla on viisi kidusrakoa, kaksi selkäevää ja yksi peräevä. Pyrstön kahdesta puoliskosta ylimmäinen on paljon suurempi.[2][3] Tiikerihait elävät pääasiassa trooppisissa ja lauhkeissa merissä, mutta joitakin lajeja tavataan myös suolattomissa vesissä.[2][3]
Kuten kaikki muutkin hait, tiikerihait ovat lihansyöjiä ja käyttävät ravinnokseen kalaa ja muita eläimiä. Jotkut suurimmista tiikerihailajeista saattavat olla ihmiselle vaarallisia,[3] ja ne aiheuttavat suurimman osan ihmisiin kohdistuvista haihyökkäyksistä.[5] Tiikerihait ovat joko ovovivipaarisia tai vivipaarisia, ja poikaset syntyvät kuoriuduttuaan ja kehityttyään naaraan kohdussa.[2] Aiemmin uskottiin, että tiikerihait ilmestyivät vasta paleogeenikaudella, jolloin heimo olisi ollut nuorin nykyisistä hairyhmistä.[2] Kuitenkin vuonna 2014 kuvattiin fossiilinen tiikerihaisuku Archaeogaleus, joka on peräisin varhaisliitukaudelta.[1]