Tupaijat

Tupaijat[1][2]
Intiantupaija (Anathana ellioti)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka:	Theria
Osaluokka:	Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko:	Tupaijat Scandentia Wagner, 1855
Synonyymit
[3] Scandentiformes Tupaii Tupaioidea Tupayae
Heimot [3]
Ptilocercidae – sulkahäntätupaija Tupaiidae – tupaijat
Katso myös
Tupaijat Wikispeciesissä   Tupaijat Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Tupaijat (Scandentia) ovat pieniä Kaakkois-Aasiassa eläviä nisäkkäitä. Ne muodostavat oman lahkonsa eivätkä ole sukua päästäisille. Aikaisemmin ne on luettu kuuluvaksi osaksi hyönteissyöjiä ja kädellisiä. Joskus tupaijista näkee käytettävän myös englanninkielisestä tree shrew -nimestä käännettyä nimitystä puupäästäiset.

Tupaijat ovat hoikkavartaloisia ja tiheäturkkisia nisäkkäitä. Turkinväri vaihtelee punertavasta tummanruskeaan ja on useimmiten vaaleampi vatsapuolelta. Pitkissä raajoissa on viisi varvasta, joissa on terävät kynnet helpottamassa puussa kiipeilyä. Tupaijoilla on kokoonsa nähden isot aivot. Pituudeltaan tupaijoiden vartalo on 10–23 senttimetriä ja painoltaan 40–350 grammaa. Häntä on samanpituinen kuin vartalo.

Tupaijat asuvat Kaakkois-Aasian metsissä Intiasta ja kaakkoisesta Kiinasta aina Filippiineille, Borneolle, Jaavalle ja Balille asti. Sulkahäntätupaijaa lukuun ottamatta kaikki lajit ovat päiväaktiivisia. Vaikka tupaijat elävät metsissä, ne viettävät pääosan ajastaan maanpinnalla. Tupaijat ovat kaikkiruokaisia ja syövät pieniä selkärangattomia ja kasviravintoa.

Tähän lahkoon kuuluva sulkahäntätupaija (Ptilocercus lowii) on ainoa nisäkäslaji, jonka tiedetään nauttivan alkoholia päivittäin. Se viettää keskimäärin yli kaksi tuntia päivästä nuollen käynyttä mettä palmujen kukista.^[4]

1. ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu 1.2.2012. Viitattu 20.6.2010. (Artikkelin viitteettömien suomenkielisten nimien lähde. Uudet nimet vahvistamattomia ehdotuksia)
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Nurminen86 ei löytynyt
3. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Wilson&Reeder ei löytynyt
4. ↑ Wiens, Frank et al.: Chronic intake of fermented floral nectar by wild treeshrews. Proceedings of the National Academy of Sciences, 2008, 105. vsk, nro 30, s. 10426–10431. (englanniksi)