Vaanit olivat skandinaavisen mytologian toinen jumalsuku aasojen ohella. Vaanit olivat vaurauden, hedelmällisyyden, kalastuksen, kaupan sekä ennustamisen jumalia. Vaanien uskottiin perehtyneen syvällisesti seiðriin eli taikuuteen tai magiaan. Vaaneihin kuuluivat muun muassa Njord sekä hänen lapsensa Freyr ja Freija. Heidän asuinpaikkansa on Vanaheim.[1][2][3] Muinaisina aikoina aasat ja vaanit olivat sodassa keskenään. Kun sotaisat aasat olivat kiduttaneet vaanien jumalatarta Gullveigia, vaativat vaanit aasoilta hyvityksenä rahaa tai tasavertaisuutensa tunnustamista. Aasat julistivat sodan, mutta kärsivät useita tappioita kunnes tunnustivat vaanit tasaveroisiksi. Rauhan takeeksi vaanit lähettivät Njordin ja Freyrin aasojen luo ja aasat puolestaan Hoenirin ja Mimirin vaanien luo. Runoilija-jumala Kvasir syntyi, kun kaksi jumalheimoa sekoittivat rauhaa juhlistaakseen sylkensä samassa maljassa.[1]