Back Венеты (кельты) BE Венети (келтско племе) Bulgarian Weneted BR Vènets (gals) Catalan Veneti CY Veneter (Gallien) German Βενετοί (Γαλάτες) Greek Veneti (Gaul) English Vénetos (Galia) Spanish Venetak (Galia) EU
Venetit (myös veneetit) oli muinainen kelttiläinen kansa, joka eli Gallian Armorikassa eli nykyisessä Bretagnessa. Venetit rakensivat linnoituksia Armorikan etelärannikolle. Venetit olivat hyviä merenkulkijoita, ja heillä oli läheiset suhteet Britanniassa asuviin heimolaisiinsa.[1][2] Caesar kutsui venetien asuttamaa aluetta Venetiaksi. Venetit olivat Atlantin rannikon tärkein merimahti, ja he tarjosivat laivoille maksusta suojaa satamissaan. Veneteillä oli myös tiiviit kauppasuhteet Britannian Devonshireen ja Cornwalliin. Gallian sodan aikana Caesarin johtamat roomalaiset voittivat venetit ja hävittivät heidän valtakuntansa.[2]
Venetien etelänaapureita olivat namnetit, itäisiä redonit ja pohjoisia osismit, jotka asuivat Armorikan läntisimmässä osassa. Venetien pääkaupunki oli Dariorigum, nykyinen Vannes. Vilaine-joki lienee ollut venetien hallitseman alueen eteläraja. Strabon esitti, että venetit olisivat olleet sukua Adrianmeren pohjukassa asuville veneeteille, mutta tämä oli pelkkä hatara oletus.[2]
Teoksessaan Gallian sota Caesar kuvailee Venetiaa rikkonaiseksi rannikkoalueeksi, jota halkoivat jokisuut ja lahdelmat, jotka estivät kulkemisen rannikkoa pitkin. Useimmat kaupungeista sijaitsivat kapeissa niemenkärjissä, joihin ei nousuveden aikaan päässyt jalan, eikä laskuveden aikaan laivoilla.[2]
Venetien aluksissa oli lähes tasainen pohja, jotta ne pysyisivät paremmin pystyssä laskuveden aikana. Niiden keulat olivat korkeat ja perät vahvoja, jotta ne kestäisivät Atlantin ankaran merenkäynnin. Laivat oli tehty tammesta. Kangaspurjeiden sijaan venetit käyttivät aluksissaan ohuesta nahasta tehtyjä purjeita. Caesar oletti tämän johtuvan siitä, että pellavapurjeet eivät soveltuneet Atlantin rannikon myrskyihin.[2]