Venyvyys

Venyvyys merkitsee materiaalitieteessä kiinteän aineen kykyä muuttaa venyttävän jännityksen alaisena muotoaan ilman, että se kuitenkaan katkeaa. Sitä kuvataan usein sanomalla, että materiaali voidaan venyttää pitkäksi ja ohueksi langaksi.^[1] Venyvyyteen läheisesti liittyvä ominaisuus on taottavuus, joka merkitsee sitä, että materiaalia, varsinkin metallia, voidaan takoa tai valssata hyvin ohueksi levyksi tai kalvoksi. Nämä molemmat mekaaniset ominaisuudet ovat aineen plastisuuden ilmenemismuotoja ja osoittavat, millä tavoin ja minkä verran materiaalia voidaan muovailla niin, että kappaleen muodonmuutos jää pysyväksi, mutta kappale ei rikkoudu osiin. Nämä materiaalien ominaisuudet riippuvat myös lämpötilasta ja paineesta, mitä riippuvuutta on tutkinut muun muassa Percy Bridgman osana korkeissa paineissa esiintyvien ilmiöiden tutkimusta, josta hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon.

Suuri venyvyys ja taottavuus esiintyvät usein, mutta eivät aina yhdessä. Esimerkiksi kulta on sekä hyvin venyvää että hyvin taottavaa, kun taas lyijyllä on pieni venyvyys, mutta suuri taottavuus.^[2]

1. ↑ Norris ja Ross McWhirter: ”Taottavuus ja venyvyys”, Guinnessin Ennätysten kirja (vanhin suomenkielinen painos), s. 142. Suomentanut Juhani Stenqvist, Matti Käki. Otava, 1968.
2. ↑ Jack C. Rich: The Materials and Methods of Sculpture, s. 129. Courier Dover Publications, 1988. ISBN 0-486-25742-8 Teoksen verkkoversio.