Verenpaine

Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Verenpaineen suhteellisen säännöllisesti jatkuva muutos pitää veren liikkeessä, ja sitä ylläpitää sydän.

Verenpaineen arvo vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi eli systoliseksi paineeksi. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin sydän lepää. Tätä paineen pienintä arvoa kutsutaan alapaineeksi eli diastoliseksi verenpaineeksi.

Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen elohopeamillimetriä (mmHg).

Keskimääräinen verenpaine on maailmanlaajuisesti, ikävakioituna, pysynyt vuosina 1975–2015 käytännössä samana. Miehillä noin 127/79 mmHg ja naisilla noin 122/77 mmHg, vaikkakin nämä keskiarvot peittävät niistä eriävät melko suuret alueelliset kehityssuuntaukset.^[1] Vuonna 2017 tehdyn FinTerveys-tutkimuksen mukaan kaikkien 30 vuotta täyttäneiden suomalaisten miesten verenpaineen keskiarvo oli 137/81 mmHg ja naisten 133/78 mmHg. Verenpaine oli 30–64-vuotiailla miehillä keskimäärin 133/83 mmHg ja naisilla 127/79 mmHg. Miehillä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, verenpaineen keskiarvo oli 143/78 mmHg ja naisilla 146/77 mmHg.^[2]

Systolinen verenpaine kohoaa suurimmalla osalla ihmisistä 40 ikävuoden paikkeilla. Kohoaminen johtuu osittain siitä, että valtimot jäykistyvät iän myötä.^[3] Luonnonkansoilla ei ole kuitenkaan havaittu tällaista kehitystä ainakaan kovin voimakkaana.^[4]

Lievä tai kohtalainen kohonnut verenpaine ei itsessään yleensä vaikuta henkilön toimintakykyyn ja hoito on pääasiassa lääkehoitoa, mutta siihen kuuluvat myös mahdollisen ylipainon pudottaminen, kolesterolin laskeminen ja liikunta. Ellei verenpaine laske hoidon myötä, lääkitystä on täydennettävä ja on selvitettävä, mitkä vaihtoehtoiset syyt voivat kohottaa verenpainetta. Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan kohonnut verenpaine ei itsessään anna aihetta sairauslomaan.^[5]

Matala verenpaine eli hypotensio ei aiheuta välttämättä mitään oireita, mutta se voi aiheuttaa myös suurta toimintakyvyn alenemaa häiritessään aivojen ja muiden elimien verenkiertoa ja hapensaantia. Yleisimpiä matalan verenpaineen aiheuttamia oireita ovat väsymys, voimattomuus, keskittymiskyvyttömyys, unihäiriöt ja palelu.^[6]

1. ↑ Worldwide trends in blood pressure from 1975 to 2015: a pooled analysis of 1479 population-based measurement studies with 19·1 million participants. The Lancet, tammikuu 2017, nro 389, s. 37–55. PubMed:27863813 doi:10.1016/S0140-6736(16)31919-5 (englanniksi)
2. ↑ Koponen Päivikki ym.: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa : FinTerveys 2017 -tutkimus, s. 54. Helsinki: THL, 2018. ISBN 978-952-343-104-1 Teoksen verkkoversio.
3. ↑ Jaret, Peter: Verenpaine – 15 faktaa, jotka voivat pelastaa henkesi Valitut Palat. 10.4.2018. Viitattu 26.6.2020.
4. ↑ Noel T. Mueller, Oscar Noya-Alarcon, Monica Contreras, Lawrence J. Appel, Maria Gloria Dominguez-Bello: Association of Age With Blood Pressure Across the Lifespan in Isolated Yanomami and Yekwana Villages. JAMA Cardiology, 2018-12, 3. vsk, nro 12, s. 1247–1249. PubMed:30427998 doi:10.1001/jamacardio.2018.3676 ISSN 2380-6583 Artikkelin verkkoversio.
5. ↑ Työterveyslaitos. Sairaaksi kirjoittamisen ohjeisto.[1] (Arkistoitu – Internet Archive)
6. ↑ Korkean ja matalan verenpaineen syyt ja oireet. https://askelterveyteen.com/korkean-matalan-verenpaineen-syyt-oireet/