Vermontin valtio State of Vermont État du Vermont |
|||
---|---|---|---|
1777–1791 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | tasavalta | ||
Kuvernööri |
Thomas Chittenden (1778–1789) Moses Robinson (1789–1790) Thomas Chittenden (1790–1791)[1] |
||
Pääkaupunki | Windsor | ||
Väkiluku (1791) | 85 425[2] | ||
Kielet |
englanti ranska abenaki |
||
Edeltäjä(t) |
New York New Hampshire |
||
Seuraaja(t) |
Vermontin valtio (engl. State of Vermont, ransk. État du Vermont) eli Vermontin tasavalta (engl. Vermont Republic, ransk. République du Vermont) oli itsenäinen mutta tunnustamaton valtio Pohjois-Amerikassa vuosina 1777–1791.[3] Tasavalta sai alkunsa Amerikan vallankumouksen aikaan 15. tammikuuta 1777, kun Vermontin kaupunkien edustajat julistivat alueen itsenäiseksi sekä New Yorkista että Isosta-Britanniasta.[4] Alueen hallinta oli ollut tätä ennen jo pitkään kiistakysymys New Yorkin ja New Hampshiren siirtokuntien välillä. Valtio nimettiin alun perin Uuden-Connecticutin tasavallaksi, mutta nimi muutettiin Vermontiksi muutaman kuukauden jälkeen.[5]
Vermontin tasavallan oma perustuslaki hyväksyttiin 8. heinäkuuta 1777.[4] Perustuslaki oli Pohjois-Amerikan ensimmäinen orjuuden kieltänyt laki sekä ensimmäinen laki, joka salli äänioikeuden kaikille aikuisille miehille huolimatta siitä, omistivatko nämä maata.[4][5] Vermont perusti oman postilaitoksen ja otti käyttöönsä myös oman valuutan.[5]
Vermontilaiset osallistuivat taisteluihin Yhdysvaltojen puolella vapaussodassa vuosina 1775–1783, mutta hallinto ei saanut tunnustusta Yhdysvaltojen mannermaakongressilta, sillä kongressi piti aluetta osana New Yorkia.[6] Neljäntoista vuoden itsenäisyyden jälkeen Vermontin tasavallan aika päättyi vuonna 1791, kun Vermont liittyi osaksi Yhdysvaltoja maan 14. osavaltiona.[3] Liittyessään Vermont suostui maksamaan New Yorkille 30 000 dollaria korvauksena maa-alueista.[5]
<ref>
-elementti; viitettä govs
ei löytynyt