Vesien saastuminen

Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteiden käyttö paikoin ongelmallista/vääristelevää, ks. keskustelusivu.

Vesien saastumisella tarkoitetaan vesimuodostumien, kuten järvien, jokien, merien tai pohjaveden saastumista. Saastuminen vaikuttaa alueen kasveihin ja eliöihin yleensä haitallisella tavalla. Veden saastumista tapahtuu kun saasteita päästetään suorasti tai epäsuorasti kulkeutumaan vesimuodostumiin siten, että niistä ei ole poistettu haitallisia yhdisteitä.

Vesien saastuminen on yksi vakavimmista uhista ihmiselle sekä ympäristölle, sillä noin 25 prosenttia maapallon makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi.^[1] Vuonna 2006 noin 18 prosentilla maailman väestöstä ei ollut käytössään puhdasta juomavettä ja päivittäin noin 6 000 ihmistä kuoli veteen liittyvistä syistä.^[2] Vuosittain veteen liittyviin sairauksiin kuolee yli 1,5 miljoonaa lasta.^[3]

Vesien laatua heikentävät esimerkiksi tehtaat, kaupungistuminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos. Arvioiden mukaan maailmassa tuotetaan vuosittain 1500 kuutiokilometriä jätevesiä. Kehittyvissä maissa yli 80 prosenttia jätevesistä lasketaan käsittelemättöminä takaisin vesistöihin.^[3]

1. ↑ Veden laatu, elämän laatu: Globaali vesitilanne (Arkistoitu sivu) Edu.fi. Arkistoitu 22.8.2013. Viitattu 4.12.2014.
2. ↑ Annan, Kofi: Theme of world water day ‘water and culture’, Secretary-General says in message for international day 17.3.2006. YK. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
3. ↑ ^{a b} Veden määrä ei korvaa laatua 22.3.2010. Ulkoministeriön kehitysviestintä. Arkistoitu 8.12.2014. Viitattu 6.12.2014.