Vihannes

Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.

Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös juureksia. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa puutarhoissa ja kasvihuoneissa viljeltyjä kasviksia, joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.^[2]

Syötävä kasvin osa voi olla lehti (esimerkiksi lehtikaali, lehtisalaatti ja pinaatti), varsi (selleri), lehtiruoti (raparperi), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut sipuli tai kukintopohja (esimerkiksi kukkakaali ja parsakaali). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät, kuten tomaatti ja kurkku^[3] sekä tuleentumattomina syötävät palkokasvien siemenet, kuten vihreät herneet ja vihreät pavut^[4].

Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. Muutamat lajit, kuten kurkku, ovat kuitenkin peräisin Itä-Aasiasta, tomaatti Keski-Amerikasta.^[5] Tomaatti ja sipuli ovat maailman suosituimmat vihannekset^[6].

Vihannekset pilaantuvat suhteellisen nopeasti, minkä vuoksi lähes puolet maailmassa tuotetuista vihanneksista päätyy jätteeksi^[7].

1. ↑ Tuominen 2011, s. 32.
2. ↑ Grönros, Eija-Riitta, et al.: Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö), s. 566–567, hakusana vihannes. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-23-9
3. ↑ Rousi 1997, s. 236
4. ↑ Rousi 1997, s. 128–129, 201
5. ↑ Rousi 1997, s. 201–202
6. ↑ The Most Popular Vegetables in the World WorldAtlas. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
7. ↑ Worldwide food waste. https://www.unep.org/thinkeatsave/get-informed/worldwide-food-waste