Villilapsi

Villilapsi on ihmislapsi, joka on joutunut hyvin nuorena eläinten hoitoon ja elänyt pitkään vain kyseisten eläinten kanssa, ilman ihmiskontakteja. Carl Linné^[1] luokitteli heidät nimityksellä homo ferus, villilapsi. Hänen mukaansa heille oli tyypillistä puhekyvyn puuttuminen, runsas karvoitus ja nelinkontin kulkeminen. Villilapsista käytetään myös termiä susilapset. Villilapset eivät ole omaksuneet kieltä tai muita ihmiselle ominaisia käyttäytymispiirteitä, vaan käyttäytyvät yleensä eläinten tapaan. Jos lapsi on eronnut inhimillisestä sosiaalisesta ympäristöstä hyvin varhain ja pitkään, kehitys häiriintyy ja esimerkiksi puhumaan oppiminen on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kielen puuttuessa monet muutkin asiat joutuvat häiriötilaan. Päätelmä on, että ihmisen äly, persoonallisuus ja tunne-elämä voivat kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla vain ihmisten parissa.

1. ↑ Carl Von Linné (1758 ) Systema Natura