Vuoristo-Karabahin konflikti | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Neuvostoliiton jälkeisiä konflikteja | |||||||||
Vuoristo-Karabah korostettuna kartalla.
| |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Vuoristo-Karabahin konflikti oli aluekiista Armenian ja Azerbaidžanin välillä. Kiista laajeni konfliktiksi vuonna 1988 ja johti Vuoristo-Karabahin miehitykseen armenialaisten toimesta. Vuonna 2023 Azerbaidžan valloitti Vuoristo-Karabahin itselleen, mikä käytännössä päätti konfliktin. Maat ovat sen jälkeen luvanneet päämääräkseen suhteiden normalisoinnin, mutta rauhansopimusta ei ollut vielä tehty maaliskuussa 2024.
Vuoristo-Karabah oli armenialaisenemmistöinen, mutta kuului Neuvostoliiton aikoina Azerbaidžaniin. Vuosina 1987–1994 käydyissä yhteenotoissa armenialaiset irroittivat Azerbaidžanista Vuoristo-Karabahin ja sen ympärillä olevat seitsemän piirikuntaa (Cəbrayıl, Ağdam, Laçın, Füzuli, Qubadlı, Zəngilan, Kəlbəcər), jotka eivät kuulu Karabahiin ja joita ennen sotaa asuttivat enimmäkseen azerit.
Kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut Vuoristo-Karabahia Azerbaidžanista irtautuneeksi, ja konflikti on sittemmin jäähtynyt ajoittaisiksi kahakoiksi maiden välillä. Vuonna 2020 Azerbaidžan aloitti kuitenkin aseellisen hyökkäyksen valloittaakseen alueen takaisin itselleen. Se saikin vallattua suuren osan alueesta.[1] Azerbaidžanin armeija valtasi alueen vuoden 2023 operaatiossaan. Separatistit laskivat aseensa ja alue liitettiin Azerbaidžanin hallintaan 1. tammikuuta 2024 alkaen.[2][3] Valtaosa alueen väestöstä muutti Armeniaan.[4]