Wari

Tämä artikkeli käsittelee intiaanikulttuuria. Wari on myös oware-lautapelin toinen nimitys sekä heimo Amazonin sademetsissä.
Warin ja Tiwanakun kulttuurien vaikutusalueet. Wari merkitty violetilla, Tiwanaku sinisellä.

Wari (esp. Huari) oli muinainen intiaanikulttuuri Perussa noin vuosina 500–1200, juuri ennen inkojen valtakuntaa. Warin kulttuuri on monin paikoin tuntematonta, koska siitä ei ole säilynyt perimätietoa vaan lähinnä radiohiiliajoitettuja rakennelmia. Warin pääkaupunki Wari oli nykyisen Ayacuchon jokilaaksossa[1]. Sieltä on löydetty muureja, pyramideja sekä aukioita. Warin keskusta rakennettiin shakkiruutumaisella kaavalla vuoden 700 tienoilla. Kaupungissa oli mahdollisesti jopa 40 000 asukasta. Wari oli luultavasti kuninkaiden johtama sotaisa ja yhtenäinen suurvalta. Löydökset viittaavat myös intiaaneille tyypilliseen uskonnolliseen kulttiin.

Wari alkoi laajeta voimakkaasti vuoden 600 tienoilla, ja sen valta ulottui lopulta Perun pohjoisosiin Viracochapampaan asti. Monet Warin kaupungeista olivat melko lyhytikäisiä, mikä viittaa Warin vetäytyneen laajoilta alueilta varsin nopeasti. Warin kulttuuria luonnehtivat maaseuduille rakennetut terassiviljelmät ja tieverkosto, jotka muistuttavat inkavaltakunnan vastaavia. Koska Wari ulottui myöhemmälle inkojen ydinalueelle, pidetään mahdollisena, että inkat olisivat saaneet ajatuksen suuren valtionsa perustamiseen luhistuneesta Warista.

Warin keramiikkaa.

Wari kuuluu Perun historiassa niin kutsuttuun keskihorisonttiin, jolloin kaksi valtakuntaa, Bolivian ja Etelä-Perun Tiwanaku ja Keski-Perun Wari ulottuivat laajalle alueelle Andeilla. Warin keskusalue oli nykyisessä Keski-Perussa Ayacuchon ja Quinuan kaupunkien lähistöllä Ayacuchon laaksossa.

Wari oli melko lyhytikäinen kulttuurivaikuttaja[2]. Siinä oli lukuisia inkavaltakunnan piirteitä, kuten suurvaltapolitiikka, terassiviljelmät, tieverkosto, työverotus ja hallintokeskukset. Waria luonnehti myös inkavaltakunnan kaltainen militarismi[3], joka näkyi kaupunkeja ympäröivissä suojamuureissa. Warin nousu saattoi perustua juuri terassiviljelmiin ajanjaksona, jolloin Andeilla oli kuivaa[4].

Warin asukkaiden epäillään taiteen perusteella puhuneen aimarakieliä, mutta asiasta ei ole varmuutta, sillä Andien kansat käyttivät usein apunaan valloitettujen kansojen käsityöläisiä. Warin muurit rakennettiin pienehköistä, karkeista kivistä[5] savilaastilla muuraten, mikä erottuu selvästi inkojen rakentamista muureista, joissa on kookkaita kiviä saumattomasti toisiinsa liittyneinä. Warille oli tavanomaista pohjakaavaltaan D-kirjaimen muotoinen temppeli.

  1. Pärssinen 2004, s. 57
  2. Sifverhuth & Ilmonen, s. 18
  3. Longhena & Alva, s. 52
  4. Antti Korpisaari ja muut, s. 90.
  5. Ilmonen&Talvitie, s. 160, 174, 158.

Wari

Dodaje.pl - Ogłoszenia lokalne