Back Kongres van Wene AF Wiener Kongress ALS مؤتمر فيينا Arabic مؤتمر ڤيينا ARZ Congresu de Viena AST Vyana konqresi AZ Венскі кангрэс BE Венскі кангрэс BE-X-OLD Виенски конгрес Bulgarian Kendalc'h Vienna BR

Wienin kongressi

Wienin kongressin osallistujat
  1. Yhdistynyt kuningaskunta lordi Wellington
  2. Portugali Joaquim Lobo da Silveira
  3. Portugali António de Saldanha da Gama
  4. Ruotsi Carl Löwenhielm
  5. Ranska Jean de Noailles
  6. Itävalta Klemens von Metternich
  7. Ranska André Marie Jean Jacques Dupin
  8. Venäjän keisarikunta Karl Robert Nesselrode
  9. Portugali Pedro de Sousa Holstein
10. Yhdistynyt kuningaskunta lordi Castlereagh
11. Ranska Emmerich Joseph de Dalberg
12. Itävalta Johann von Wessenberg-Ampringen
13. Venäjän keisarikunta Andrei Ražumovški
14. Yhdistynyt kuningaskunta Charles Stewart
15. Espanja Pedro Gómez Labrador
16. Yhdistynyt kuningaskunta Richard Trench
17. Kirjuri
18. Itävalta Friedrich von Gentz (ministeri)
19. Preussi Wilhelm von Humboldt
20. Yhdistynyt kuningaskunta William Cathcart
21. Preussi Karl August von Hardenberg
22. Ranska Charles Maurice de Talleyrand-Périgord
23. Venäjän keisarikunta Gustav Ernst von Stackelberg

Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815[1] Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä. Siitä sovittiin Pariisin rauhassa toukokuun 30. päivänä vuonna 1814.[2][3] Wienin kongressia kutsutaan myös ”tanssivaksi kongressiksi” päivittäin keisarin palatsissa 40 pöydässä tarjottujen päivällisten sekä keskeytymättömänä sarjana järjestettyjen juhlien, vastaanottojen, tanssiaisten, konserttien, teatterinäytösten sekä metsästys- ja rekiretkien eikä vähiten hitaasti edenneiden neuvottelujen vuoksi. Aikalaissanonnan mukaan kongressi kyllä ”tanssi, muttei eteenpäin”.[4] Kongressin puheenjohtajana toimi Itävallan ulkoministeri Klemens Wenzel von Metternich. Muita kongressin merkittäviä osanottajia olivat Britannian ulkoministeri lordi Castlereagh, Ranskan ulkoministeri Charles Maurice de Talleyrand, Venäjän ulkoministeri Karl Robert von Nesselrode ja Preussin kansleri Karl August von Hardenberg.

  1. ↑ Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen: Historian Tuulet 7, s. 62. Otava, 2004.
  2. ↑ Maria Lähteenmäki, Martti Troberg: Kronikka7. Edita Prima Oy, 2004. ISBN 951-37-4059-5 s. 28
  3. ↑ Svanström, Ragnar: Kansojen historia. Osa 18. Teollisuuden läpimurto, s. 183. WSOY, 1983. ISBN 951-0-09746-2
  4. ↑ Carl Grimberg: Kansojen historia osa 19, s. 184–185. Suomentanut Lauri Hirvensalo. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1964.

Wienin kongressi

Dodaje.pl - Ogłoszenia lokalne