Ydinfysiikka

Ydinfysiikka tutkii atomien ytimiä, niiden rakennetta, reaktioita ja rakenteisiin vaikuttavia voimia.^[1] Ydinfysiikassa keskeisiä tutkimuslaitteita ovat hiukkaskiihdyttimet ja erilaiset säteilyn ilmaisimet. Hiukkaskiihdyttimet ovat tyypillisesti huomattavasti pienempiä kuin hiukkasfysiikassa käytettävät.

Ydinfysiikan sovelluksia löytyy monilta yhteiskunnan osa-alueilta: Ydinvoimalla tuotettiin vuonna 2009 maailman sähköenergiasta 14%.^[2] Lääketieteessä käytetään laajalti ydinfysiikkaan perustuvia kuvausmenetelmiä, kuten magneettikuvaus, varjoainekuvaukset ja positroniemissiotomografia, sekä sädehoitoa syöpää vastaan. Yhdeksällä maailman valtiolla tiedetään olevan varastoituina ydinaseita. Geologiassa ja arkeologiassa käytetään radioaktiivisuuteen perustuvia ajoitusmenetelmiä, kuten radiohiiliajoitusta.

Suomessa ydinfysiikkaa tutkitaan Aalto-yliopistossa,^[3] Jyväskylän yliopistossa^[4] ja Åbo Akademissa.^[5] Lisäksi Suomi on mukana kansainvälisen FAIR-tutkimuslaitoksen rakentamisessa.^[6]

1. ↑ Nuclear physics, s. 1. National Academies Press, 1986. ISBN 9780309035477 Google book (limited preview) (viitattu 2.12.09). (englanniksi)
2. ↑ IAEA Nuclear Technology Review 2010. Itävalta: IAEA, 2010. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
3. ↑ Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen tutkimuksen esittely tfy.tkk.fi. Arkistoitu 9.2.2011. Viitattu 16.02.2011. (englanniksi)
4. ↑ Jyväskylän yliopiston ydin- ja kiihdytinfysiikan tutkimuksen esittely jyu.fi. Arkistoitu 4.1.2011. Viitattu 16.02.2011. (suomeksi)
5. ↑ Åbo Akademin kotisivut abo.fi. Viitattu 16.02.2011. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
6. ↑ FAIR-projektin kotisivut fair-center.de. Arkistoitu 23.8.2011. Viitattu 16.02.2011. (englanniksi)