Yhteiskuntavastuu on hyvinvointivaltion ja yritysten kesken jaettua vastuuta. Yritysvastuu on tätä laajempi käsitys ja se tarkoittaa yrityksen vastuullisuutta kaikkia sidosryhmiään, kuten henkilöstöä, asiakkaita, kumppaneita ja yhteiskuntaa, kohtaan.
Hyvinvointivaltion tehtävänä on kantaa sosiaalista vastuuta ihmisistä ja heidän palveluistaan. Yrityksillä on tiettyjä vastuita ympäristön suhteen, mutta velvollisuuksiin ei kuulu esimerkiksi ihmisten ylimääräinen työllistäminen.[1] Yritysten yhteiskuntavastuu jakautuu lakisääteiseen ja vapaaehtoiseen toimintaan, mutta esimerkiksi yritysten harjoittamaa hyväntekeväisyyttä ei lueta yhteiskuntavastuuksi, koska sillä voidaan samalla yrittää häivyttää mielistä epäeettistä liiketoimintaa.[2]
Vastuullinen yritys harjoittaa yritystoimintaa, jota ohjaavat lait, asetukset ja kansainväliset sopimukset ja suositukset sekä ay-liikkeen ja yritysten väliset puitesopimukset ja yrityksen omat toimintaohjeet.
Termejä vastuullinen yritystoiminta ja vastuullisuus käytetään synonyymeinä yhteiskuntavastuulle. Globalisoituneessa maailmassa yrityksen taloudellisen tuloksen teko erityisesti korostuu ja kaikki ylimääräiset kustannuksia aiheuttavat työntekijöille suunnatut toiminnot on karsittu pois, näin yritys kykenee kilpailemaan tasaveroisesti muiden saman alan yritysten kanssa. Vielä 1970-luvulla suuret yritykset saattoivat tarjota työntekijöilleen erialaisia viihtyvyyttä lisääviä palveluita, kuten rakentaa heille uimahalleja, nämä tehtävät on nykyisin siirretty kokonaan hyvinvointiyhteiskunnalle.[1]
Käytännössä kysymys on yritykselle aineettomien arvojen, kuten toimivien viranomaissuhteiden, tyytyväisten asiakkaiden, ammattitaitoisen henkilöstön ja ympäristön luottamuksen ja hyväksynnän, toteuttamisen tärkeyden ymmärtäminen yrityksen menestymistekijänä. Näistä muodostuu yrityksen maine, joka on yrityksen aineetonta pääomaa.[3]