ENVISAT-1 | |
---|---|
![]() ENVISAT-1 - malli |
|
COSPAR ID | 2002-009A |
SATCAT № | 27386 |
Ohjelma | ENVISAT-1-ohjelma |
Organisaatio | ESA |
Valmistaja | European Meteorological Satellite Agency |
Tehtävätyyppi | ympäristöntutkimus/kaukokartoitus |
Laukaisu |
1. maaliskuuta 2002 01.07.59 UTC Kourou, Ranskan Guayana |
Laukaisualus | Ariane 5 |
Loppu | 9.5.2012 |
Tehtävän kesto | 10 vuotta |
Massa | 8200 kg |
Kiertorata | |
Viitejärjestelmä | Maakeskeinen |
Kiertorata | Aurinkosynkroninen LEO |
Inklinaatio | 98.5° |
Kiertoaika | 101 min |
Apogeum | 791.0 km |
Perigeum | 785.0 km |
ENVISAT oli ESAn suurin avaruuslaite ja järjestön kolmas kaukokartoitussatelliitti, joka tutki Maan ympäristöä. Sen hinnaksi on arvioitu 3–4 miljardia euroa.lähde? Se toimi vuosikymmenen ajan, kunnes käyttö päättyi yllättävään vaurioitumiseen.[1] Satelliitin lentorata oli 800 km korkea aurinkosynkroninen rata. Yksi kierros Maan ympäri kesti 101 minuuttia, ja satelliitti lensi saman kohteen yli joka 35. päivä.lähde? Satelliitin lähettämä data vastaanotettiin ESAn vastaanottokeskuksissa Ruotsin Kiirunassa ja Italian Frascatissa.
Satelliitin kehityshistoria oli pitkä ja monimutkainen. Alun perin ESA kehitti miehitettyä avaruusasemaa, joka lentäisi naparadalla, josta nimi Polar Platform. Sittemmin Polar Platform muuttui miehittämättömäksi mutta kansainväliseen avaruusasemaan liittyväksi elementiksi. Siitä piti kehittyä useiden kaukokartoitussatelliittien runko. Sen käytön piti lakata vuonna 2013. Käyttöä on ilmeisesti pakko jatkaa vuoden 2014 loppuun asti aikaansaaden 45 miljoonan euron lisäkulun satelliitin operoinnista. Syynä tähän on Sentinel-1-tutkasatelliitin laukaisun arvioitu viivästyminen noin vuodella.[2] Tämä jatkoskenaario loppui satelliitin toiminnan lakkaamiseen toukokuussa 2012.