Hiiri

Hiiriksi kutsutaan monia pieniä, etenkin pitkähäntäisiä jyrsijöitä.^[1][2] Vaikka pienikokoisia jyrsijöitä kutsutaan usein hiiriksi ja isoja rotiksi, ei selkeää rajanvetoa ole, eikä niiden jako perustu taksonomiaan. Kaikista jyrsijäheimosta kaksi, hiiret ja rotat (Muridae) sekä myyrät (Cricetidae), sisältävät kuitenkin ylivoimaisesti eniten hiirilajeja. Näistä Muridae on rajoittunut vanhaan ja Cricetidae uuteen maailmaan, ja muissa jyrsijäheimossa on hiiriä sekä uudesta että vanhasta maailmasta.^[2]

Laboratoriohiiret ovat yleisiä koe-eläimiä.^[3] Villinä elävät hiiret hakeutuvat joskus talvisin sisätiloihin ja voivat aiheuttaa vahinkoa tuhotessaan rakennusta ja saastuttaessaan elintarvikkeita.^[4]

Kesyhiirtä pidetään lemmikkieläimenä. Lemmikkihiiriksi kutsutaan myös harvinaisempia egyptin- ja niilinokahiiriä, seeprahiiriä ja natalhiiriä, jotka ovat rotan sukulaisia.^[5]

1. ↑ hiiri. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
2. ↑ ^{a b} Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 343–345. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4
3. ↑ Hiirien käyttö eläinkokeissa yleistyy Yle uutiset. 26.8.2010. Viitattu 22.7.2020.
4. ↑ Tyhmät mokat johdattavat hiiret kotiisi - asiantuntija listasi 6 tyypillistä harhaluuloa Iltalehti. 18.12.2019. Viitattu 22.7.2020.
5. ↑ Hiiri Lemmikkitieto. Arkistoitu 22.7.2020. Viitattu 22.7.2020.