Hyperkalsemia tarkoittaa epänormaalin korkeaa kalsiumpitoisuutta veressä. Aikuisilla ihmisillä hyperkalsemiana voidaan pitää tilaa, jossa kalsiumia on yli 10,5 milligrammaa per desilitra veriseerumia (mg/dl) eli 2,62 millimoolia per litra (mmol/l).[1] Aikuisilla normaali seerumin kalsiumpitoisuus on noin 8–10 mg/dl (2–2,5 mmol/l).[2]
Lievä hyperkalsemia voi olla oireeton,[2] mutta usein siinä ilmenee ruokahaluttomuutta ja ummetusta. Vakava hyperkalsemia (seerumissa on kalsiumia yli 14,0 mg/dl) voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, nestehukkaa, munuaisvaurion, rytmihäiriön, kooman tai sydänpysähdyksen.[1]
90 prosenttia lääketieteellisesti todetuista hyperkalsemiatapauksista kattavat humoraalinen hyperkalsemia,[2] joka liittyy PTHrP:n liikaeritykseen ja ilmenee jopa 30 prosentilla kaikista syöpäpotilaista,[1] ja primäärinen lisäkilpirauhasen liikatoiminta, jonka syynä on useimmin lisäkilpirauhasen adenooma ja jossa ilmenee parathormonin liikatuottoa. Näiden jälkeen muita yleisiä syitä ovat luuston hajotus eli osteolyysi sytokiinivälitteisesti myelooman tai rintasyövän yhteydessä. Tiatsideihin lukeutuvien diureettien lääkekäyttö on myös verrattain yleinen syy hyperkalsemialle – hyperkalsemia on kuitenkin tällöin usein lievää. Hyperkalsemian syynä voivat olla myös kalsiumin tai D-vitamiinien liikasaanti, mutta harvoin. Edeltävien lisäksi hyperkalsemialle on monia muita syitä.[2]