Pakkosterilisointi

Pakkosterilointi, pakkosterilisointi tai pakkosterilisaatio tarkoittaa ilman kohteena olevan henkilön lupaa tehtävää leikkausta, jonka tarkoitus on aiheuttaa steriiliys eli lisääntymiskyvyttömyys. Pakkosterilointi on ihmisoikeusrikos, joka rikkoo ruumiillista itsemääräämisoikeutta^[1]. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty rinnastaa pakkosteriloinnin ja pakollisen ehkäisyn kidutukseen^[2].

Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön (7 artikla) mukaan "pakkosterilisaatio tai muu törkeä seksuaalisen väkivallan muoto" on rikos ihmisyyttä vastaan, jos se tehdään tietoisesti osana siviiliväestöön kohdistuvaa mittasuhteiltaan laajaa tai järjestelmällistä hyökkäystä^[3].

Pakkosterilointi on kuitenkin laillista yhä muun muassa Suomessa, jos se tehdään vajaavaltaiselle henkilölle, joka ”sairauden vuoksi on pysyvästi kykenemätön ymmärtämään steriloimisen merkityksen”, hänen laillisen edustajansa pyynnöstä^[4]. Luvan myöntäminen on harvinaista. Suomessa ei ole enää 2010-luvulla myönnetty yhtään lupaa.^[5]

1. ↑ ”Monet maat ovat edistyneet meitä nopeammin” – ministeri arvioi translakia verkkouutiset.fi. 26.6.2017. Viitattu 26.5.2018.
2. ↑ Kiinan julma lapsipolitiikka – Amnesty Amnesty. 30.10.2016. Viitattu 26.5.2018.
3. ↑ Rikoksista kansainvälistä oikeutta vastaan (s. 5-6 (PDF-sivut 11-12)) 2006. Oikeusministeriö.^{[vanhentunut linkki]}
4. ↑ FINLEX – Ajantasainen lainsäädäntö: steriloimislaki 283/1970 www.finlex.fi. Edita. Arkistoitu 28.6.2018. Viitattu 26.5.2018.
5. ↑ Vaikeasti vammainen voidaan yhä steriloida edunvalvojan hakemuksesta, järjestöt toivovat muutosta lähes 50 vuotta vanhaan lakiin Helsingin Sanomat. 27.12.2019. Viitattu 11.3.2020.