Rastatukka

Rastatukka on tukka, johon on tehty tai annettu muodostua lukuisia pitkähköjä lettimäisiä takkuja.^[1]

Rastakampauksia ovat tehneet esimerkiksi muinaiset egyptiläiset, germaaniheimot, viikingit, Tyynenmeren saarelaiset, varhaiskristityt ja Australian aboriginaalit sekä Afrikan somalit, gallat, maasait, ašantit ja fulanit.^[2] Nykyaikana 1900-luvun lopulta alkaen rastatukka on yleistynyt myös länsimaissa Jamaikan rastafarikulttuurin vaikutuksesta.^[3] Jamaikan rastafarimiehille vapaasti kasvava takkuinen, leikkaamaton tukka ja parta ovat Vanhaan testamenttiin perustuva merkki liitosta Jumalan kanssa.^[4] Rastaletit liittyvät rastamiehillä myös heidän afrikkalaiseen identiteettiinsä. Afrohiuksiin rastaletit muodostuvat luonnollisesti, ilman käsittelyä. Länsimaissa rastatukka on monille vain kampaus, eikä siihen liitetä uskonnollisia tai kulttuurisia merkityksiä.^[2]

Rastatukkaa tehtäessä hiukset takutetaan kammalla, hierotaan käsien välissä pötköiksi ja tiivistetään pistelemällä huovutusneulalla. Sen jälkeen lettejä tiivistetään edelleen vesipesujen ja huovutusneulan avulla. Rastatukka on melko työläs kampaus ylläpitää.^[3]

1. ↑ rastatukka. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
2. ↑ ^{a b} Emanuella Grinberg: Dear white people with dreadlocks: Some things to consider CNN. 1.4.2016. Viitattu 14.7.2021.
3. ↑ ^{a b} Veera Adolfsen: Rastat teet­tä­vät ta­val­li­sia kutreja enemmän töitä Kaleva. 20.12.2009. Viitattu 14.7.2021.
4. ↑ Maria Aarnio: Kymmenen myyttiä rastoista MTV uutiset. 11.3.2010. Viitattu 14.7.2021.