Copyleft

Copyleft eli käyttäjänoikeus^[1][2][3] on yleinen menetelmä levittää tietokoneohjelmaa (tai muuta teosta) vapaasti ja vaatien, että kaikki muokatut tai laajennetut versiot ovat myös vapaita.^[4] Termi on Richard Stallmanin kehittämä käsite, joka on tapa levittää vapaita ohjelmistoja ja teoksia. Sen tarkoitus on, että muokattu teos julkaistaan samalla lisenssillä kuin alkuperäinen teos, jolloin kaikki saavat samat vapaudet teoksen kopiointiin, muokkaamiseen ja levitykseen.

Sana "copyleft" on ohjelmoija Don Hopkinsin ideoima^[5] humoristinen väännös englanninkielisestä sanasta copyright, suomeksi tekijänoikeus, sillä englanninkielen sana right voi tarkoittaa sekä oikeutta (vrt. jokamiehenoikeus) että oikeaa ja left tarkoittaa vasenta tai jätettyä. Kun oikea muutetaan vasemmaksi, oikeuksia ei enää korosteta, vaan ne jätetään (teoksen saajalle).

Tekijänoikeus syntyy teokselle aina automaattisesti ja julkisella lisenssillä voi antaa kenelle tahansa teoksen käyttöoikeuden. Copyleft-lisenssit perustuvat siihen, että ne sallivat teoksen vapaan muokkaamisen, kopioinnin, ja käyttämisen johdannaisteoksissa sillä ehdolla, että myös näin syntyvä teos lisensoidaan samanlaisella tai vastaavalla lisenssillä. Kaikkein käytetyin copyleft-lisenssi on Richard Stallmanin laatima GNU General Public License, joka tunnetaan ehkä parhaiten Linux-ytimen lisenssinä. Copyleft-lisenssin logiikka voi olla vaikea ymmärtää ellei siinä huomioida kaupallisten toimijoiden halua hyötyä ohjelmakoodista taloudellisesti. Keskeinen ero copyleft-lausekkeellisen GNU GPL -lisenssin ja monien muiden lisenssien välillä (esim. BSD) on se, että kaupallisessa käytössä GNU-lisenssit pakottavat julkaisemaan muokatun ohjelmakoodin ja tämä vaatimus tuo yksityisesti tehdyt muutokset laajemman yhteisön käyttöön. Esimerkiksi Apple-yhtiö käyttää avoimen lähdekoodin yhteisöltä ilmaiseksi saatavia tietokoneohjelmia, mutta sallivammat lisenssit johtavat siihen että yritys ei anna yhteisölle mitään takaisin. Kaupalliset toimijat usein suosivatkin siksi sallivampia lisenssejä, joista copyleft-lauseke puuttuu. Toisaalta, vaikka lisenssissä ei olisi copyleft-lauseketta, yksityisellä yrityksellä voi olla motiivi kehittää sitä avoimen lähdekoodin ohjelmakoodia jonka päälle sen oma tuote rakentuu. Yksityisen yrityksen takaisin antamisen volyymi voi silti olla niukka ja yksityinen yritys kehittää ohjelmakoodia vain kapeasti omista tarpeistaan käsin.

Copyleft-lisenssejä kutsutaan nimellä "protective licenses" (suojelevat lisenssit), koska ne pyrkivät suojelemaan käyttäjän vapauksia (ts. koodin avoimuutta), mikä muodostaa vastinparin ryhmän "permissive licenses" (sallivat lisenssit) kanssa, jotka ovat myös vapaita ja avoimia lisenssejä, mutta mahdollistavat koodin sulkemisen muokatussa julkaisussa.^[6] Open Source Initiativen mukaan sallivia lisenssejä ovat "ei-copyleft" lisenssit: lisenssit, jotka sallivat käyttää, muokata ja levittää sekä sallii omisteiset johdannaiset työt.^[6][7] Yksi merkittävimmistä tapauksista, joissa salliva lisenssi ei ole antanut avoimen lähdekoodin projektille mitään takaisin on BSD-lisensoitu Minix-käyttöjärjestelmä, jonka muokatun version piirivalmistaja Intel on lisännyt miljardeihin suorittimiin tekemättä kontribuutioita alkuperäiseen Minix-koodiin.^[8][9]

1. ↑ Moody 2001, s. 43
2. ↑ Vadén, Tere; Stallman, Richard M. (2002): Koodi vapaaksi : hakkerietiikan vaativuus
3. ↑ Pietinen, Ilmari: Käyttäjänoikeus www.ttlry.fi. 14.3.2005. Tietotekniikan liitto ry. Arkistoitu 23.11.2012. Viitattu 31.12.2011.
4. ↑ What is Copyleft? gnu.org. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
5. ↑ Stallman, Richard (suom. Juha Nygård): GNU-projekti, Copyleft ja GNU GPL GNU Operating System. 1998, 2001. Richard Stallman. Viitattu 3.7.2011.
6. ↑ ^{a b} https://opensource.org/faq#permissive
7. ↑ https://opensource.org/faq#copyleft
8. ↑ Tanenbaum, Andrew S.: An Open Letter to Intel cs.vu.nl. Arkistoitu 30.3.2023. Viitattu 2.4.2023. (englanniksi)
9. ↑ https://www.zdnet.com/article/minix-intels-hidden-in-chip-operating-system/#google_vignette