Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.
Happi
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Happi | ||||
| Tunnus | O | ||||
| Järjestysluku | 8 | ||||
| Luokka | epämetalli | ||||
| Lohko | p | ||||
| Ryhmä | 16, happiryhmä | ||||
| Jakso | 2 | ||||
| Tiheys | 0,00143 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | väritön, nestemäisenä sinertävää | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1774, Joseph Priestley, Carl Wilhelm Scheele (Michał Sędziwój) | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 15,9994 | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 60 (48) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 73 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 152 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [He] 2s2 2p4 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 6 | ||||
| Hapetusluvut | -II, -I | ||||
| Kiderakenne | kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kaasu | ||||
| Sulamispiste | 54,36 K (−218,79 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 90,20 K (−182,962 °C) | ||||
| Moolitilavuus | (25 °C) 17,36 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | (O2) 6,82 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | (O2) 0,444 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 1 000 Pa 61 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 330 m/s 295 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 3,44 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,918 (O2) kJ/(kg K) | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 0,02658 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7782-44-7 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O (lat. oxygenium), järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti [15,99903;15,99977] amu[1]. Esiintyessään vapaana alkuaineena se on tavallisissa lämpötiloissa kaasuna, ja sitä on Maan ilmakehässä noin 21 %. Luonnossa sitä on runsaasti myös erilaisissa yhdisteissä, muun muassa vedessä, joka on vedyn ja hapen yhdiste, sekä lukuisissa maa- ja kallioperän mineraaleissa, joista monet ovat erilaisia hapen ja muiden alkuaineiden muodostamia yhdisteitä. Happi on yleisin alkuaine maankuoressa, jossa sitä on noin 47 %.[2]
Vapaa happi reagoi herkästi monien muiden aineiden kanssa. Se ylläpitää palamista, ja se on myös useimpien eliöiden elämälle välttämätöntä. Sitä vapautuu kasvien yhteyttämisessä ja kuluu soluhengityksessä.[2]
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.6.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Marko Hamilo: Tuntemamme elämä vaatii happea Helsingin Sanomat, alkuainesarjan artikkeli hapesta. Arkistoitu 10.2.2010. Viitattu 7.7.2010.
Previous Page Next Page
