Tee (kiin. 茶, chá) on teepensaan (Camellia sinensis) lehdistä uuttamalla valmistettava juoma. Teeviljelmillä viljellään käytännössä kahta teepensaan muunnosta: joko kiinanteetä (Camellia sinensis var. sinensis) tai assaminteetä (Camellia sinensis var. assamica). Näistä muunnoksista on monia alueellisia teepensaskantoja tai kantojen hybridimuotoja.[1]
Tee sisältää kofeiinia (eli teiiniä), tanniineja, teaniinia[2] ja meteaniinia[3]. Tanniinit tekevät teestä kitkerää, jos teetä haudutetaan kauan. Teen sisältämällä kofeiinillä on lievää piristävää vaikutusta, kun taas teaniinilla ja meteaniinilla on lievästi rauhoittava vaikutus.[4][5][6]
Teen laatu riippuu monista tekijöistä, joista lehtien ikä on yksi tärkeimmistä. Arvostetuimpia ovat kasvin latvuksen nuoret lehdet, ennen kaikkea kukintojen kiinnityskohdista kasvavat lehdet. Valmistusprosessin kuluessa teelehdet kuivataan; valmiissa irtoteessä on alle 3 prosenttia vettä. Lehtiteestä on kyse, mikäli teelehtiä ei rikota ja rikotusta teestä, jos teelehdet tarkoituksellisesti murskataan valmistusprosessin aikana. Kalleimmat teelaadut maksavat useita satoja euroja kilolta. Teelaadut jaetaan valmistustavasta riippuen esimerkiksi mustaan, vihreään, valkoiseen ja keltaiseen teehen.[1][7]
Tee nautitaan monissa kulttuureissa maidon kanssa ja/tai maustettuna. Maidon lisääminen teehen vähentää hampaiden värjäytymistä[8]. Maidon ja soijajuoman sisältämien proteiinien on toisaalta havaittu myös muuntavan muiden teelaatujen kuin mustan teen eräitä katekiineja huonommin imeytyvään muotoon[9].
Muiden kasvien kuin teepensaan lehdistä valmistettuja juomia kutsutaan yleisesti yrttiteeksi.
<ref>
-elementti; viitettä Tea hist-terr-vari
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä ETC-2014
ei löytynyt